keskiviikko 17. lokakuuta 2012

MH:ta, Agilityä..

Viime viikonloppu meni aika koirapainotteisessa tunnelmassa. Perjantaina oli viimeiset treenit ennen Liedon agi-startteja ja Peppi päästeli menemään keskisormi pystyssä, radalla ei nähty sitä tasaista suorittajaa vaan siellä viuhtoi menemään joku pieni ja valkoinen tehden ihan omiaan. Eli eipä ollut odotukset kovin korkealla sunnuntaita ajatellen.
Lauantaina kumminkin ensin startattiin puoli seitsemän kohti Ylöjärveä ja russeleiden jo toista MH-luonnekuvaus viikonloppua. Paikalle päästyäni sainkin homman täytellä kaavakkeita. Kerkesin toki pari koiraa käydä katsomassa ja henosti kaikki lauantain 10 koirakkoa suoritti MH:n. Tuomarin sanoin, tasaista ja rohkeaa porukkaa nähtiin. Peppi ja Kalle viihdytti väli-ajoilla MH-talkooväkeä.
Sunnuntaina taas lähtö puoli seitsemältä. Ensin ajelin Nakkilaan hakemaan kyytiin Niinan ja Kitin, ja siitä matka alkoi kohti Lietoa ja agilitykisoja. Aamulla oli koko matkan pakkasta -2 mutta onneksi Euran kohdilla tiet muuttui kuiviksi eikä tarvinnut kesärenkailla jännittää mustaa jäätä. Odotukset eivät tietysti olleet korkealla ja plörinäksi meni se rata. Ekalta putkelta kielto, en tiedä mitä tapahtui, pittus ja putken suu suoraan edessä, niin Peppi juokseeohi. Sitten taas suht hyvää menoa pari estettä, A:an kontaktia ei ottanut ja siitä rengas ja suora meno putkeen, niin Peppi juoksee taas ohi ja suorittaa siellä matkallaan väärän esteen. Loppuun tultiin miten sattuu ja puomikin ponnistettiin nätisti yli kontaktin.
Toinen rata alkoi hyvin, Peppi otti A:an kontaktin, sitten kepeiltä kielto, ja putkesta tuli niin lujaa ja viistoon melkein mun jaloille, väistin etten olisi osunut koiraan, omat suunnitelmat meni aivan sekaisin enkä enään muista mistä hylky tuli. Rata loppuun ja vaadein ottamaan puomin kontaktin. Tarvi siihen pari kehotusta koska jäi nytkymään juuri kontaktin yläpuolelle.
Eipä jäänyt näistä kisoista hyvä mieli. Kohta me silti jäädään taukoilemaan, ja saadaan lepoa agista.

Astan hain eilen meille kun ei oikein ole suostunut syömään. Isäntäperhe alkoi jo olemaan aika epätoivoisia kun mikään ei oikeen maistunut. Nyt täytyy pikkukoiralle keksiä jotain hyvää syötävää ja toivoa että tämä syömättömyys on vain ohimenevä vaihe ja että kohta ruokaa syötäisiin monen edestä.

3 kommenttia:

  1. Hih, uskalsin vielä tulla tänne blogiin, kun pennut eivät ole vielä päivänvaloa nähneet. :D

    Mun blogissa muuten sekä kilpailu että arvonta meneillään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllä tänne uskaltaa ainakin vielä kuukauden päivät tulla kyläilemään =)

      Kirsi

      Poista
  2. Tsemppiä vaan noihin agi-hommiin. :) Olen ajatellut jossakin kohtaa tuoda tuon pojan MH-testiin... Varmaan sitten ensi syksynä. Ihanaa kohta saadaan pentukuvia. <3

    VastaaPoista