Seinäjoki KV

Kallen näyttelydebyytti ei ihan mennyt niin kuin olin kuvitellut.. Syksyn aikana kierrettiin useissa mätsäreissä hakemassa kokemusta ja kuvittelin pojan olevan valmis virallisiin koitoksiin. Alku menikin ihan kivasti, junnu-uroksia taisi olla yhdeksän, ja Kalle esiintyi kivasti ryhmässä. Sitten oli yksilö-arvostelun vuoro, meitä edellä ollutta urosta kuvattiin isolla kameralla jonka Kalle näki ja pelästyi. Kalle pelkäsi pöydällä tuomaria eikä suostunut kunnolla seisomaan. Tuomari oli kovin kärsivällinen, otti Kallen syliin ja rapsutteli sekä jutteli sille, ja pyysi minua kiertämään kerran kehän ja sitten uudellen pöydälle. Nämä eivät rentouttaneet poitsua ja siitä syystä (luullakseni) saatiin laatuarvostelu H.
Tuomari Bengt Nilsson, Ruotsi
Elegant mask. hane. Mycket tilltalande huvud och uttryck. God hals och rygglinje. Ett kort avfallande kors. En bra kropp. God ?. Mycket lösa ?. Behöver mycket traning på bordet.

"Elegantti, maskuliininen uros. Hyvin mielyttävä pää ja ilme. Hyvä kaula ja selkälinja. Lyhyt, laskeva ristiselkä. Hyvä runko. Hyvät olat. Hyvin löysät olkavarret. Tarvitsee paljon pöytätreeniä. Liikkuu lyhyin askelin. Esittämiseen tarvitaan lisää "kipinää". 

Kehäsihteerin käsiala oli aika epäselvää, joten ruotsi-osuudessa saattaa olla kirjoitusvirheitä ja pari viimeistä lausetta puuttuu =)

Töitä ruuan eteen

Tekeehän ihminenkin töitä että saa tuotua ruuan pöytään..
Mä innostuin koirammelehden jutun perusteella ruokkimaan koiria aina välillä eritavalla. Tai pikemminkin tarjoilemaan sen ruuan eri tavalla. Ajatus siitä että koirat syövät aina tylsästi kupista pisti liikkeelle. Väsäsin voirasioista, vessapaaperin hylsyistä, tyhjistä pulloista ruoka-automaatteja. Aktivointileluja meillä olikin jo pari, joten mukavasti vaihtelua koirille. Siis ruoka laitetaan esim voirasiaan ja kansi kiinni. Laatikko koiralle ja siinä sitä pähkinää purtavaksi miten kansi aukeaa ja pääsee käsiksi ruokaan, noh, tässä ei kauan mennyt. Pullo toimii niinkuin kongo, sitä kun tönii ja pyörittää niin nappulaa lentää, tästä tavasta tykkää Peppi. Kallen suosikki on paperihylsyt, ne ei kolise ja ne saa repiä, eli nappulat hylsyn sisään ja molemmat päät taittaa kiinni, voi myös käyttää maalarinteippiä kunhan valvoo ettei koira syö sitä.
Koirilla menee mukavasti aikaa kun ahertavat ruuan kimpussa ja minä saan esim syödä aamupalan ilman tuijotusta.. Sekä, tämä tapa pitää mielen virkeänä kun saa puuhastella.
Toki annan vielä ihan normaalisti ruuan kupistakin, varsinkin kun sinne lisätään herkkuja.
Tällä tavalla ruokkien koirat pitää ruokkia eri huoneissa ettei tula riita-tilanteita.

Agility tuottaa päänvaivaa, olen nimittäin ohjannut Peppiä vuosia "väärin" ja nyt uuden tavan opettelu tuottaa koiralle että ohjaajalle päänvaivaa. Mutta emme luovuta, olen päättänyt oppia uuden tavan.piste.
Huomenna sitten startataan Seinäjoelle sertit silmissä kiiluen, saas nähdä minkä värisen nauhan kanssa sieltä sitten  palataan..

Niih, ja jos teillä on ajatuksia itsetekoisista aktivointivälineistä, joista voisi ruuan tarjoilla, niin ideoita otetaan vastaan. = )

Alli näytelmöi

Alli (S. Alli-Lotta) kävi ekassa virallisessa näyttelyssä esiintyen EHn arvoisesti, tässä tuomari Julija Aidietiene arvio Allista;
"Exc. type, beautiful head, almost erect ears, dark eyses, strong muzzle, should have better ringtraining. very good topline, should be better angulated behind"

"Erinomainen tyyppi, kaunis pää., melkein pystyt korvat, tummat silmät, vahva kuono, pitäisi olla parempi kehäharjoitus, erittäin hyvä ylälinja, pitäisi olla paremmin kulmautunut takaa."

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Onnea Merja, Leena ja Alli!

Kallen agilityt Teron opissa päättyivät tänään. Saatiin ihan kivasti vinkkiä ja tästä on hyvä jatkaa.
Peppi jatkaa Teron opissa ja ilmoitin tytsyn Lietoon agilitykisoihin, jos sieltä saisi puuttuvat nollat..mahtaako olla liikaa toivottu..
Seinäjoelle lähdetään näytelmöimään Kallen kanssa, matkustetaan jo perjantaina paikan päälle. On kivempi vauvan kanssa matkustaa kiireettä, jos vaikka joutuukin pysäämään useamman kerran..

Että sellasta tällä kertaa = )

MH-luonnekuvaus

Peppi sai Nokian palveluskoiraharrastajien järjestämälle MH-kuvaukseen peruutuspaikan. Hyväksytysti testi läpi mentiin eikä mitään suuria yllätyksiä tullut.

1 Kontakti; otta itse kontaktia ja hyväksyy käsittelyn
2 Leikki1; Leikkii ja aloittaa nopeasti ja on aktiivinen, tarttuu hyvin leluun ja vetää vastaan
3 Takaa-ajo; aloittaa, mutta keskeyttää, ei kiinnostu saaliista
4 Aktiviteettitaso; tarkkailevainen, toiminnot ja rauhattomuus lisääntyy vähitellen
5 Etäleikki; kiinnostunut leikkijästä, seuraa ilman taukoja, ei osoita uhkauselkeitä eikä osoita kiinnostusta
6 Yllätys; väistää kääntämättä pois katsettaan haalareista, osoittaa ysittäisiä uhkauselkeitä, tulee haalarin luo kun puhun niille kyykyssä, hieman aristaa ekalla ohituksella, toisella jo rennompi, haistelee haalareita
7 Ääniherkkyys; pakenee yli 5 metriä, tulee räminälatteen luo kun seison sen vieressä, aristaa ekalla ohituksella, toisella rento, ei kiinnostu laitteesta
8 Aaveet; osoittaa yksittäisiä uhkauselkeitä, seisoo minun vierellä ja edessä hieman peläten, seuraa molempia aaveita koko ajan katseella, tulee katsomaan kun puhun aaveille ja ottaa itse kontaktia avustajaan
9 Leikki2; leikkii, aloittaa nopeasti ja on aktiivinen, tarttuu heti koko suulla
10 Ampuminen; pelokas, yrittää paeta

Pikku-yllätykset minulle oli että Peppi palautui niin nopeasti räminälaitteeesta ja että se komensi aaveita eikä lähtenyt pakoon. Eli mulla on ihan kiva harrastuskoira, toimii vaikka hieman paineestuukin, hyvä.

Agilityä

Nyt kun on perhe niin eikö silloin saa olla hieman hömppä? Hyvässä mielessä siis.. Tuntuu että alvariinsa unohtelen asioita..
Nytkään en varmasti muista kaikkea.. En mä silti tie lukeeko tätä ketään = D

Agilityä meillä on nyt kolmesti viikossa. Kalle käy tiistaisin pomppimassa. Tulosta on tullut, joskin viimekerralla nuorta herraa tuntui kiinnostavan lattialla olevat roskat enemmän kuin minun kuunteleminen. Pyysinkin siis Teroa imuroimaan ennen meidän tuntia, heh.
Pepille otin myös tunteja AgilitynLumosta ja eilen oli eka kerta. Kurssia on kerinnyt olemaan jo kolme kertaa, eli Pepin kanssa käymme vain puolet kurssista. Noh, enpä ole tiennyt että kerkeän valssaamaan koiran edelle, mutta näin on, kerkeän. Olen siis ohjannut Peppiä pitkälti takaa, mutta nyt siihen taitaa tulla muutos, ja hyvä niin. Koira oli hieman hämillään edestä-ohjaukseen, mutta toimi kumminkin ihan hyvin. Marraskuussa olen ajatellut kisoihin mennä, mahtoiko olla Liedossa kisat, eli nyt pitää tosissaan treenata.
Ja perjantaisin on UPK:n treenit, siellä käyn vuorotellen Pepin ja Kallen kaa. Näitä treenejä mä vedän yhdessä Heidin kanssa.

Tilli äiteilee ihanasti. On tosi hyvä äiti! Pennut voivat pulskasti ja kaikilla oli jo silmät auki. Porukan pienin taitaa myös olla pippurisin ja ainut miäspuoleinen käyttäytyi kuin äijät, makasi selällään kieli ulkona suusta, eli äijämäisen rento meininki. Jos olisi mahdollisuus ottaisin sen kaikkein värittyneimmän tytsyn, tosi kivan näköinen oli. Luonteista ei vielä tiedä, mutta kohta nekin paljastuu =)

Sellasta tällä kertaa = )