Ultrassa

Tänään käytiin Astan kanssa ultrassa ja kyllä, masu-asukkaita löytyi 5-6 pirteää russelin alkua. Astan vatsa on jo söpösti kasvanut. Ruoka maittaa ja vauhti on hieman hiipunut. Muutama kuva odottavasta mammasta.
Pentuja-sivulta löytyy enemmän tietoa yhdistelmästä.

MH:ta, Agilityä..

Viime viikonloppu meni aika koirapainotteisessa tunnelmassa. Perjantaina oli viimeiset treenit ennen Liedon agi-startteja ja Peppi päästeli menemään keskisormi pystyssä, radalla ei nähty sitä tasaista suorittajaa vaan siellä viuhtoi menemään joku pieni ja valkoinen tehden ihan omiaan. Eli eipä ollut odotukset kovin korkealla sunnuntaita ajatellen.
Lauantaina kumminkin ensin startattiin puoli seitsemän kohti Ylöjärveä ja russeleiden jo toista MH-luonnekuvaus viikonloppua. Paikalle päästyäni sainkin homman täytellä kaavakkeita. Kerkesin toki pari koiraa käydä katsomassa ja henosti kaikki lauantain 10 koirakkoa suoritti MH:n. Tuomarin sanoin, tasaista ja rohkeaa porukkaa nähtiin. Peppi ja Kalle viihdytti väli-ajoilla MH-talkooväkeä.
Sunnuntaina taas lähtö puoli seitsemältä. Ensin ajelin Nakkilaan hakemaan kyytiin Niinan ja Kitin, ja siitä matka alkoi kohti Lietoa ja agilitykisoja. Aamulla oli koko matkan pakkasta -2 mutta onneksi Euran kohdilla tiet muuttui kuiviksi eikä tarvinnut kesärenkailla jännittää mustaa jäätä. Odotukset eivät tietysti olleet korkealla ja plörinäksi meni se rata. Ekalta putkelta kielto, en tiedä mitä tapahtui, pittus ja putken suu suoraan edessä, niin Peppi juokseeohi. Sitten taas suht hyvää menoa pari estettä, A:an kontaktia ei ottanut ja siitä rengas ja suora meno putkeen, niin Peppi juoksee taas ohi ja suorittaa siellä matkallaan väärän esteen. Loppuun tultiin miten sattuu ja puomikin ponnistettiin nätisti yli kontaktin.
Toinen rata alkoi hyvin, Peppi otti A:an kontaktin, sitten kepeiltä kielto, ja putkesta tuli niin lujaa ja viistoon melkein mun jaloille, väistin etten olisi osunut koiraan, omat suunnitelmat meni aivan sekaisin enkä enään muista mistä hylky tuli. Rata loppuun ja vaadein ottamaan puomin kontaktin. Tarvi siihen pari kehotusta koska jäi nytkymään juuri kontaktin yläpuolelle.
Eipä jäänyt näistä kisoista hyvä mieli. Kohta me silti jäädään taukoilemaan, ja saadaan lepoa agista.

Astan hain eilen meille kun ei oikein ole suostunut syömään. Isäntäperhe alkoi jo olemaan aika epätoivoisia kun mikään ei oikeen maistunut. Nyt täytyy pikkukoiralle keksiä jotain hyvää syötävää ja toivoa että tämä syömättömyys on vain ohimenevä vaihe ja että kohta ruokaa syötäisiin monen edestä.

Sitä sun tätä..

Meillä on ollut hiljaista koko syyskuun. Sateiden ja mun flunssan takia on agilitytreenejä jäänyt paljon väliin. Tero Strömbergin agi-koulutus oli 23.9. Siihen osallistuin Pepin kanssa. Rata oli haastava, sai juosta kieli vyön alla sekä ohjata tiukkoja paikkoja. Me onnistuttiin Pepin kanssa mielestäni tosi hyvin, äänettömän ohjauksen ansiosta Pepistä on tullut radalla hiljainen, ei hauku, ja tulee ohjauksiin hyvin. Sitä on nyt aivan mahtava ohjata, kun melkein jokainen kuvio onnistuu. Kontaktit tuottaa edelleen päänvaivaa ja olenkin miettinyt, että jos noustaan kakkosluokkaan, sen jälkeen kisataan vaan hyppyratoja. Nyt ilmoitin Pepin Lietoon 14.10 A- ja B-agiradoille yrittämään sitä viimeistä agi-nollaa ykkösluokasta.

Kalle pojan vatsa-ongelmista käytiin sitten eläinlääkärissä, kun ajoittaista löysää mahaa oli jatkunut kolmatta viikkoa. Kallehan stressaa varsinkin näyttelytilanteista sen verran että seuraavana päivänä on vatsa löysällä. Ilmeisesti suolen bakteeritaso on sen verran häiriintynyt että on aiheuttanut nuo vatsa-ongelmat, sillä verikokeista ei löytynyt mitään poikkeavaa, mikä on loistava juttu. Nyt sitten syödään helposti sulavaa ruokaa, eli meillä NEUta, ja maitohappobakteerit menee siinä mukana jonkin aikaa, sekä välipalana AB-piimää. Tänään kyllä löysin myös sivuston jossa kerrottiin koiran närästyksestä, jossa myös oireet pitkälle samoja kuin Kallella. Nyt on pian viikon päivät näyttäneet hyvälle.

Meillä saattaa loppuvuodesta tulla pentulaatikolle käyttöä, mutta siitä myöhemmin lisää.