Päätöksiä

Tänään tein sellaisen päätöksen, jota en olisi itsekään uskonut koskaan tekeväni.
Peppi jää nyt määräämättömälle tauolle agilitystä. Se on ollut niin sähäkkä, raivonnut mulle, tehnyt omia päätelmiä radanluvusta ja ihan kaikkea en voi laskea omaksi syykseni, joten näistä syistä johtuen saa Peppi nyt pitää taukoa. Toki osallistutaan Marjo Heinon agikoulutukseen toukokuussa.
Ihan oloneuvokseksi neiti ei jää, vaan TOKO on tullut takaisin elämäämme ja nyt valmistaudutaan kesän kisoja varten. Luoksetulon pysäytys pitää saada kuntoon ja kaukot liikkumattomiksi, niin eiköhän pitäisi tulosta syntyä.

Kalle on nyt virallisesti meidän talouden agikoira, kaikki toivo Kalleen.

Kalle agi-kisat

Nyt on sitten Kallen ekat kisat agilityssä startattu. Ihan en odottanut sellaista menoa. Eka rata oli tosi haastava, tiukkoja käännöksiä ja houkuttelevie esteitä. Meillä eka rata kaatui kolmanteen esteeseen, kun olisi pitänyt kääntyä tiukasti vasemmalle, Kalle veti kurvin komialla kaarella ohi esteen ja hyppäsi väärän esteen, moikkasi tuomaria, ja juoksi juoksemisen ilosta. Se rata meni täysin mönkään enkä saanut Kallea enää keskittymään, luovutettiin ja tehtiin loppusuora joka onnistui.
Toinen rata vaikutti helpommalta, toki sieltäkin löytyi vaikea meno kepeille pussista. Tältä radalta saatiin 20 virhepistettä ja yli aikaa oli päälle 2 sekunttia. Eka vitonen tuli muurilta kun ohjasin sen ohi, toinen lentokeinusta, kolmas kepeille menosta ja neljännestä en tiedä mistä se tuli, lapussa oli pelkkä vitonen.
Hyvä mieli jäi silti, Kalle toimi radalla. Tosin mun jännitys taisi vaikuttaa ja se oli sähäkämpi. Treeneissä Kallen näkee varmana suorittajana, joka ei liikoja tee.
Seuraavia kisoja pitää alkaa katsomaan, mihkään kauas ei lähdetä, kolutaan näitä lähikisoja.

Peppi on toipunut hyvin, jälkitarkastuksessa sai kehut hyvin parantuneesta haavasta. Samalla reissulla Kalle ja Peppi luovutti verta Hannes Lohen geenitutkimukseen.

Peppi ja paita. Kauluria ei Peppi halunnut käyttää.

Peppi ja Kalle tukkirusseleina.

Pepin sterilointi

Nyt on Peppi steriloitu.Leikkaus onnistui hyvin. Ja toipuminenkin on mennyt tosi hienosti. Peppi sai kipulääkkeet kotiin mutta antibioottia eläinlääkärin mielestä ei tarvittu. Ja eikä se haava ole tulehtunut, ja tuskin enää tulehtuukaan. Haava on siis mennyt jo umpeen, sisäpuolella tuntuu vielä pari kovempaa kohtaa, ehkä ne on tikit.
Hieman Peppi oli haavastaan kiinnostunut ja pidin sillä pari päivää Kertun vanhaa bodya. Onneksi tuo neiti suostuu pitämään vaatteita päällään.
Levossa olo ja pelkät remmilenkit alkavat näkyä. Hihnassa vedetään ja sisällä tekis mieli spurttailla. Kohta voi taas päästää vapaaksi metsään, kun ei ole vaaraa että haava aukeaisi.

Kuvia tänne en saa vieläkään..Tylsää.